Omakuva, 1907
A-2007-154
Ateneum

Omakuva, 1907

Hugo Simberg

Juhannuspäivänä 1873 haminalaiseen eversti Niclas ja Ebba Mathilda Simbergin perheeseen syntyi kaksospojat. Hugoa ja Paul-veljeä ympäröi alusta alkaen laaja perheyhteisö. Isälle avioliitto oli toinen, ja samassa taloudessa asuivat vanhempien ja Mathilda-siskon lisäksi neljä lasta isän edellisestä avioliitosta, isän sisar Alexandra sekä äidin äiti.

hs00117

Hugo ja Paul Simberg.

Niclas-isä oli kaksosten syntyessä viisikymmenvuotias, elinvoimainen ja tarmokas mies. Hän ylläpiti alati kasvavaa taloutta yli kuuden vuosikymmenen ajan ja kuoli aikanaan 93 vuoden iässä — silloinkin tapaturmaisesti. Kahdesta avioliitosta 12 lasta eli aikuiseksi, ja suurimman osan heistä isä saattoi ammattiin saakka. Jokainen sai taipumuksiaan vastaavan koulutuksen, ja varsinkin matemaattinen lahjakkuus oli Simbergin perheessä hyvin edustettuna. Hugo Simbergin lapsuutta tarkastellessa syntyy vaikutelma, että se oli poikkeuksellisen eheä ja turvallinen. Hänellä oli oma selkeä paikkansa sisarusparvessa, ja perheenjäsenten tuki ja huolenpito oli aikuisiälläkin itsestään selvää.

HS Ask 4.61

Hugo Simberg sisaruksiensa ympäröimänä suvun kesäpaikassa Niemenlautassa. Vasemmalta Blenda, Guido, Paul, Mathilda, Hugo, Elsa, Elma ja Volter.

HS Ask 3.22

Hugo ja naamiaisasuinen Blenda-sisar.

”Rakkaat poikani! Olin jo aivan huolissani odottanut kirjettänne, joten iloni oli sitäkin suurempi saadessani vastaanottaa Teidän rakkaat rivinne. Nyt on niin hauska tietää, että edelleen olette terveitä ja reippaita… Jos teillä vain on aikaa niin ottakaa toki musiikki- ja kielituntejakin, mutta älkää rasittako itseänne liikaa.”

– Niclas Simbergin kirje Helsingissä opiskelleille pojilleen Hugolle ja Paulille syyskuussa 1893. Hugo Simbergin arkisto, Kansallisgalleria.

HS Ask 9.3

Hugon selfie.

HS Johanneskyrkan Tammerfors 37

Tampereen Johanneksenkirkon taiteilija.

Ei taiteilijantiestä silti helppoa tullut. Hugo Simbergin elämänpolulla valot ja varjot vaihtelivat välillä voimakkaastikin. Ala- ja ylämäet veivät syvästi tuntevan ja empaattisen taiteilijan toisinaan masennuksen alhoon, välillä hän tunsi seisovansa huipulla ja rakastavansa koko maailmaa. Huumori oli kuitenkin aina kulman takana ja pilkahteli esiin ehtimiseen.

Simberg avioitui 36-vuotiaana ja omistautui sen jälkeen perheelleen yhtä intohimoisesti kuin taiteelleen. Kovin kauaa hän ei ehtinyt nauttia tästä odotetusta elämänvaiheesta. Äkillinen sairauskohtaus päätti Hugo Simbergin elämän kesken kesäloman vieton vain 44-vuotiaana, 11.7.1917.

Muistonäyttelyn aikaan vuonna 1918 Simbergin merkitys tunnustettiin jo yleisesti ja hänen taiteensa yhtymäkohdat keskiajan ja varhaisrenessanssin eurooppalaisiin mestareihin nostettiin esiin. Simberg ja hänen taiteensa ovat sittemmin kiehtoneet yhä uusia sukupolvia.

”Hugo Simberg kuuluu aikamme merkillisimpiin taiteilijoihin… Hänen lahjakkuutensa on luonteeltaan toisenlaista kuin kenenkään muun maalarin”.

Taidemaalari ja -kriitikko Sigrid Schaumanin lausunto 29.10.1936.